Monsterboard

Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Fanien Lordi-maailmaan sijoittuvia novelleja (short stories), tarinoita ja muita tuotoksia.

Moderators: psyanide, Hemitys

Piditkö tästä tarinasta, halajatteko lisää?

Joo
9
82%
Ei
2
18%
 
Total votes : 11

Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Sat May 14, 2011 12:13 am

No niin, ihmiset.. alotan tarinan tänne.. olisi kiva saada kommentteja tästä..no niin.. siis oikeastaan laitan kaiekn tänne mitä olen tähän meens kirjoittannut.. no niin..

Elämäni kuoleman jälkeen, luku 1.

Minun nimeni on Maria. Nykyään käytän eri nimeä, ja asun eri paikassa ja viihdyn oikein hyvin. Onpa minulla ystäviäkin. En enää asu entisessä talossani pohjois-Skotlannissa. Asuin kauan aikaa sitten kauniissa vanhassa mökissä, jonka oikealla puolella on hautausmaa ja vasemmalla puolella on pieni lähde. hautausmaalla sanottiin kummittelevan. no, olin kulkenut hautausmaan lävitse monia kertoja, enkä ollut nähnyt mitään tavallisesta poikkeavaa. mutta illalla, pimeyden laskeutuessa hautausmaan ylle, susien vaeltaessa nälkäisinä, etsien saalista, olin nähnyt nunnan kävelevän hautausmaalla, kuin etsien jotain. en muuten kertoisi tätä, paitsi näin hänessä jotain epänormaalia. sillä häneltä puuttui.. pää! juuri pään puuttuminen teki hänestä niin.. oudon. minä juoksin hautausmaan portille, ja piilouduin varjoihin. näin nunnan kulkevan hautausmaan porttia kohde, juuri sitä porttia, jonka takana oli minun vähäinen piilopaikkani. pidätin hengitystä.. ja huomasin että nunna oli kadonnut. niinhän minä luulin, mutta kääntyessäni huomasin nunnan.. suoraan selkäni takana! Päänsä paikalla hänellä oli kaulan verinen tynkä, josta pilkisti henkitorven verinen repale. Hän näytti kammottavalta, hullulta ja epänormaalilta, mutta silti niin.. kauniilta. En tiedä, miksi ajattelin tuolla tavalla, mutta hänen kauneutensa lumosi minut täysin. Tunsin tuntemattoman voiman vetävän minua nunnaa kohti. Sitten lumous haihtui ja huomasin nunnan vievän minua hautausmaalle. Hän vei minua kohti avointa, mustaa ja kylmää hautaa, jonka hautakivessä lukee minun nimeni: Maria Nora Samantha Connor. hän aikoo haudata minut elävältä, ajattelin. kunpa en olisi lähtenyt tänä iltana ulos. Laupias Jumala, taivaallinen Isä, auta minua! siinä samassa olin pudonnut hautaan ja yläpuolellani näkyi pelkkää mustaa. olin haudattuna kylmään maahan, eikä ulospääsyä ollut. kun tunsin, kuinka happi alkoi loppua, painoin silmäni kiinni. Sitten koetin avata silmiäni, mutta ne eivät auenneet. Tunsin, miten maallinen elämä pyyhkiytyi minusta pois. Leijuin pois, kauas pois tästä maailmasta. Kun olin ollut kuolleena vuoden haudassa, tunsin, miten madot alkoivat syödä minua. ne söivät minun kasvojani, käsivarsiani, koko kehoani. sitten tunsin kuinka ne kaivoivat tietään syvemmälle lihaani, mädännyttäen sen. sitten ne katosivat. siinä samassa hautaan tulvahti valoa. Joku oli avannut haudan. kuu paistoi kirkkaana taivaalta. saatoin jälleen nähdä ympärilleni. nousin seisomaan haudassa ja näin kauniin valkyyrian seisomassa vähän matkan päässä minusta. valkyyrialla oli kauniit vaaleat pitkät hiukset, rautainen naamio kasvoillaan ja hänen yllään oli musta hame. valkyyria tuli lähemmäs. mietin, että kuka hän on. pelastit minut, minä henkäisin. Valkyyria ei sanonut mitään. hän alkoi laulaa. Hänen laulunsa tuntui niin tutulta, että nousin ylös haudasta ja kävelin kohti valkyyriaa. Raajani tuntuivat jäykiltä ja omituisilta. Siinä samassa valkyyria lopetti laulamisen ja alkoi puhua. Maria Connor, hän sanoi. Tervetuloa Pääkallometsään.

Elämäni kuoleman jälkeen, luku 2.

Pääkallometsään? ihmettelin. Niin, sanoi valkyyria. aloin erottaa valkyyrian vieressä muitakin hahmoja. siellä oli muumio, silinteripäinen zombi moottoripyörän kanssa, punainen avaruuspeto, aavenoita, kyborgi, hornansonni ja suuri puolidemoni. Kirkaisin. ´´Keitä nämä ovat? missä minä olen? kuka minä olen?´´ näytin varmasti tyhmältä, kun huusin ja kiljuin siinä. Rauhoitu, sanoi valkyyrian vieressä seisova, selvästikin miespuolinen muumio. ´´En rauhoitu´´, tiuskaisin. ´´En rauhoitu, ennen kuin tiedän keitä olette, missä olen ja kuka minä olen!´´ ´´Sinä olet Pääkallometsässä, me olemme hirviöitä ja myös sinä olet nyt naispuolinen zombi, muumio jatkoi. Lamaannuin paikoilleni. Ei, ei tämä voi olla totta. Minäkö zombi? Ei, nyt tuo rättikasa varmasti valehteli. Päätin kysyä asiaa minut pelastaneelta valkyyrialta. ´´Olenko minä zombi?´´ kysyin. Valkyyria naurahti ja vastasi: ´´Kyllä sinä olet, juuri niin kuin Amen äsken sanoi.´´ Valkyyria antoi minulle käsipeilin ja varovasti kohotin sen kasvojeni eteen. ´´EEEEEEEEEIIIIIIIII!´´ Kasvot, jotka näin peilistä, olivat harmaat, repaleiset ja vastenmielistä mätää lihaa (jos sitä lihaksi voi sanoa) näkyi repaleiden lomasta. ´´En suostu olemaan zombi, tahdon takaisin kauniin ihmisruumiini, enkä mitään mädäntynyttä zombinruumista! Kieltäydyn olemasta zombi!´´ karjuin niin kovaa kuin kurkusta lähti. ´´No niin. Rauhoitutaanpas kaikki ja selvitetetään tämä asia´´, sanoi kauempana seissyt bulltauri. ´´Maria, olet nyt zombi, eikä sitä voi peruuttaa. Mutta hirviönä oleminen ei ole niin kamalaa kuin luuletkaan. Elinalueesi on nyt hieman vapaampi, sillä tänne Pääkallometsään ihmisillä ei ole tulemista. Paitsi jos täällä ihmisiä sattuu olemaan, ne eivät yleensä lähde elossa täältä. Ja sinulla on uskomattomat voimat, olet voimakkaampi kuin tavalliset kuolevaiset`` hornansonni lisäsi. Kauempana seissyt aavenoita marssi luokseni ja sanoi: ´´No niin. Meidän on varmasti syytä esitellä itsemme, kun Maria on rauhoittunut ja hän jää varmasti meidän luoksemme pidemmäksi aikaa.´´ Hirviöiden joukosta kuului myönteleviä vastauksia. Vain motoristizombie oli vaiti. Hän katseli Mariaa ja hänen vatsanpohjaansa nipisteli.


Elämäni kuoleman jälkeen, luku 3.

´´Esitellä itsenne?´´ En tarvitse nimiänne, koska olen päättänyt lähteä heti paikalla pois!´´ huusin. ´´Maria! Et voi noin vain lähteä! Hirviönmetsästäjät ottaisivat sinut kiinni ja tappaisivat sinut lopullisesti!´´ valkyyria huusi perääni. Pysähdyin. Halusin lähteä, mutta en halunnut kuolla uudestaan. Sitä paitsi, jos jäisin hirviöiden luokse, saattaisin olla turvassa lopullisesti. Ja sitten, jos lähtisin, mihin menisin? Minulla ei ole enää kotia, sillä entinen kotini oli uskovaisten ihmisten keskellä, enkä voisi palata sinne nykyisessä olomuodossani. Sitä paitsi vaatteeni ovat aivan mädät ja lahonneet. Ja hiukseni ja meikkini ovat epäsiistit. Tahdon kulkea nätisti, en homeisissa vaatteissa, vaikka olenkin zombi. ´´Selvä´´ huusin valkyyrialle ja käännyin takaisin. ´´Hyvä on. Esitelkää itsenne. Minä olen Maria Connor.´´ Kättelin kaikki hirviöt. Motoristizombien kohdalla hänen katseensa kiinnittyi minuun pitemmäksi aikaa. Hänen otteensa kädestäni pysyi pitempään. Aivan kuin tuo motoristi haluaisi sanoa jotain.. Ravistin itseni todellisuuteen. ´´Mä oon Amen´´ huikkasi muumio vasemmalta puoleltani. ´´Minä olla Kita´´ avaruuspeto sanoi söpösti. ´´Mä oon OX`` hornansonni sanoi takaani. ´´Minä olen lady Awa de Paysant, mutta voit sanoa Awaksi´´ aavenoita sanoi. ´´Magnum´´ kyborgi tokaisi jostain oikealta puoleltani. Minut pelastanut valkyyria totesi: ´´Minun nimeni on Enary.´´ ´´Mikä sinun nimesi on?´´ kysyin motoristizombielta. ´´Minä olen Kalma´´ tuo sanoi ja punastui vienosti, jota minä en huomannut, mutta Amen huomasi ja huusikin: ´´Kalma on rakastunut Mariaan! Se punastu kun se sanoi nimesä, ei se aiemmin ole noin tehnyt!´´ Amen oli aivan ratketa riemuunsa, mutta silloin nyrkkini heilahti ja osui Amenia käsivarteen. Muumio älähti yllättyneenä. Silloin uskoin Oxin puheet yliluonnollisesta voimakkuudestani. ´´Anteeksi´´ mumisin muumiolle. ´´Ei ollut tarkoitus. En vain siedä sitä, että minulle ja ystävilleni irvaillaan, en pitänyt siitä tavasta ollenkaan, kun vielä elin, enkä pidä siitä nytkään, joten älkää tapelko.´´ Juuri kun Kalma ja Amen olisivat alkaneet tapella, Awa tuli heidän luokseen ja sanoi: ´´Nyt lähdetään kotiin! Maria tarvitsee vaatteita, lepoa ja ruokaa. Minun selvänäkijänvaistoni sanoo, että se nunna, joka hautasi Marian, oli valepuvussa oleva Kalmaged Aikamatkustaja.´´


Elämäni kuoleman jälkeen, luku 4.

´´Kalmaged Aikamatkustaja? Kuka on Kalmaged Aikamatkustaja?´´ kysyin Enarylta. ´´Kalmaged on Kalmagediaanisen veljeskunnan johtaja. OX ja Kalma kuuluivat ennen veljeskuntaan, mutta eivät halunneet palata enää sinne, koska he ovat nykyään Lordin basisteja..tai siis´´ hän lisäsi huomattuaan Kalman ilmeen, ´´siis Kalma tässä, on Lordin ex-basisti.´´ ´´Vai niin,´´ sanoin ja silmäilin Kalmaa. ´´Omituista,´´ ajattelin. ´´Aivan kuin minulla olisi tunteita Kalmaa kohtaan.. Mutta tuo Amenkin on komea.. Varmasti Eiska ei halua olla kanssani, koska olen ruma kuin vanha variksenpelätin. Hetkinen, mitä minä sanoin? Eiska? Mistä se nimi tuli? En tiedä.´´ Ajatukseni katkesivat huutoon. ´´HEI! MIKSI MINUA EI ESITELTY?´´ kuului huuto Enaryn takaa. ´´Anteeksi. Maria, tässä on Mr.Lordi, meidän johtajamme. Hän on..´´ ´´Puolidemoni´´ tokaisi Magnum. ´´Aivan, hän on puolidemoni,´´ Enary sanoi asiallisesti ja painokkaasti, sillä hän ei halunnut että Lordi suuttuisi heti kättelyssä. Mutta vaikka pääperkele olisi suuttunutkin, Magnumia ei voinut vahingoittaa helposti, olihan hän sentään kyborgi. ´´MUN HATTU!´´ kuuluu yhtäkkiä takaani. Kita oli hypännyt Kalman yli kauempana olevan ihmisen kimppuun ja imeskeli nyt tyytyväisenä ihmisen selkärankaa. Minua inhotti. ´´Hei, et kai sä heittänyt sydäntä pois?´´ kysyy Amen ja ja lähtee etsimään. Amen ryömii maassa ja löytää sydämen. Pahaksi onnekseen Amen-parka löysi sen Kalman silinterin sisältä. Amen ei ehtinyt ottaa sydäntä pois hatusta, sillä juuri silloin Kalma löysi hattunsa, poimi sen ja asetti päähänsä. Ja silloin pääsi helvetti irti! Sydän, joka oli Kalman silinterissä, tippui Kalman naamalle. Kalma huusi: ´´KUKA JUMALAUTA ON HEITTÄNNY MUN HATTUUN SYDÄMEN, JA VIELÄ VERISEN SELLASEN! AAAAMEEENN...!´´ Kalma löi Amenia turpiin ja Amen repi Kalmaa hiuksista. Tapeltuaan siinä jonkin aikaa, Amen tönäisi Kalman vahingossa päälleni. Kaaduin, ja Kalma kaatui takaperin syliini. Makasin maassa Kalma päälläni. ´´Anteeksi.´´ Kalma sanoi, punastui railakasti ja nousi ylös. ´´Ei ollut tarkoitus, tuo perkeleen Amen heitti minut syliisi.´´ ´´ Ei se mitään.´´ sanoin Kalmalle. Nousin ylös, ja lähdimme koko porukan kanssa Monster Squadin mökille.

Jatkoa luvassa.. jossain vaiheessa.. hehe.. kertokaa milipiteenne tästä raapaleesta.. Thank You..
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Postby Poltergeist » Sun May 15, 2011 9:34 pm

Ihan mukavan oloista tarinaa kirjoittelet! : ) Voisit selkeyttää sitä hieman vaikka pistämällä vuorosanat eri riveille ja kappaleiden jaot kannattaa muistaa. Virheitä en nyt katsellut.
Mukavaa, kun laitoit monta lyhyttä lukua samaan viestiin, etkä eri viesteihin, on mukavampi lukea : )
Odotan innolla jatkoa!
"I like Kiss but I dislike the new Kiss" "WHAT?! You want a kiss?!" "I mean the Kiss, with Paul Stanley and Gene Simmons..." "You want to make out with Gene Simmons and Paul Stanley?!"
User avatar
Poltergeist
 
Posts: 434
Joined: Mon Jan 28, 2008 10:51 pm

Postby MussoliniX » Mon May 16, 2011 8:13 pm

No kiitos, kun sain lukijoitakin.. oletin ettei kukaan jaksa enää lukea näitä.. mutta kiitos kommentistasi! :-)
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Postby MussoliniX » Tue May 17, 2011 3:29 pm

No niin, tarina jatkuu... :twisted:


Elämäni kuoleman jälkeen, luku 5.

Tultuamme perille, Awa avasi oven, jotta pääsimme sisään. ´´KITA! EI VITTU SUN KANSSAS!´´ huusi Kalma nähtyään mitä Kita oli tehnyt. Paperisilppua oli ympäri olohuonetta, Enaryn hameet olivat revittyinä ja veressä lattialla, Awan paras maljakko oli pirstaleina myöskin, Amenin Gibson-sähkökitarasta oli katkottu kielet, OXin basso oli myös hajalla, ja muidenkin tavarat olivat hajalla nekin. ´´KITA VITTU! NYT TULEE RUUMIS!´´ huusivat Amen ja Kalma yhtä aikaa ja lähtivät ajamaan Kita-raukkaa ympäri taloa. ´´Se ei olla ollut Kita, se ei olla ollut Kita!´´ Kita vikisi, kun Amen oli saanut hänet kiinni ja nostanut ilmaan. ´´NO KUKA HITTO SOIKOON SE ON OLLU, KUKAAN EI KOSKE MUN KITARAAN ILMAN MUN LUPAA, KUKAAN MUU AIVOTON ÄÄLIÖ EI OLISI VOINUT KAJOTA SIIHEN! PAITSI SINÄ!´´ Amen karjui pää punaisena. ´´Kitah.. eih ollah.. sheh, Kitah ei ollah.. sheh´´ Kita uikutti. Hänen kasvonsa alkoivat sinertää. ´´AMEN! PÄÄSTÄ KITA IRTI!´´ Awa ja Enary huusivat yhtä aikaa. Hyvin vastahakoisesti Amen irrotti otteensa Kitasta, joka juoksi taakseni. Huh huh, ajattelin. Osaapas Eiska olla raivostuessaan todella hurja.. mutta minulla on tunteet enemmänkin Kalmaa kohtaan.. Enempää en ehtinyt ajatella, sillä Kalma tuli luokseni. ´´Maria, mulla on kahdenkeskistä asiaa sulle,´´ Kalma sanoi. ´´No mitäs asia mahtaa koskea?´´ kysyin. ´´No.. kun.. öh.. ääh.. ehkä on parempi, kun selitän sen kahden kesken.´´ Kalma takelteli. ´´No hyvä on.´´ sanoin ja marssin Kalman perässä yläkertaan Kalman huoneeseen. Huone oli keskikokoinen, ja täynnä kaikkea moottoripyöriin liittyvää. ´´Vai niin, sä taidat tykätä moottoripyöristä,´´ sanoin. ´´Joo, mulla on itelläni Kawasaki, oot varmaa huomannu.´´Kalma sanoi ja istui viereeni sängylle. ´´No niin, et varmasti pyytänyt minua huoneeseesi jutellaksesi moottoripyöristä?´´ kysyin. ´´No.. en..´´ Kalma vastasi. ´´No mitäs asiaa sinulla sitten oli?´´ kysyin ja nousin lähteäkseni. ´´Hei, älä mee, oli mulla oikeetakin asiaa!´´ Kalma huudahti ja tuli perääni. ´´No?´´ tiukkasin. ´´No.. kun..ööh..´´ Kalma sönkkäsi. ´´No kakista nyt perkele ulos tai mä meen´´ nauroin. ´´No.. mä rakastan sua!´´ Kalma huudahti ja ryntäsi halaamaan minua. ´´Ooh, Kalma, niin mäkin sua.´´ sanoin Kalmalle ja Kalma sulki minut vahvojen käsivarsiensa suojiin.

Elämäni kuoleman jälkeen, luku 6.

Samaan aikaan yläkerrassa Enaryn huoneessa Awa oli etsimässä Enaryn kanssa vaatteita. ´´Täytyyhän Marialla olla kunnon vaatteet! Ei hän voi ryysyissä kulkea!´´ Enary sanoi. ´´Totta, ja sitten kun olemme vaatettaneet hänet, voisimme hiukan ehostaa häntä!´´ Awa innostui. Tuumasta toimeen. Awa ja Enary rupesivat etsimään vaatteita. Tunnin koluamisen jälkeen he olivat löytäneet joitain Enaryn vanhoja vaatteita. ´´´No niin, eiköhän käydä hakemassa Maria tänne. Maria on varmaan Kalman huoneessa, sinnehän ne kuuluivat menevän.´´ Awa sanoi ja lähti Enaryn kanssa Kalman huonetta kohti. Samaan aikaan Kalma ja minä kuhertelimme Kalman sängyllä. ´´Hei, Kalma, sulla on roskia takissas,´´ sanoin flirttailevasti Kalmalle, nojautuen tätä kohti. ´´Ai missä?´´ Kalma kysyi ja alkoi etsiä ´´roskaa``. ´´Tyhmä,´´ sanoin Kalmalle, ja vasta nyt Kalma tajusi vihjeen. ´´Hei, sulla onkin roskia täällä näin!´´ Kalma innostui ja laittoi kätensä hameeni alle. ´´Hei! Irti!´´ nauroin vedet silmissä pyristellessäni Kalman otteessa. Kaaduin selälleni Kalman sängylle. Kalma nousi nelinkontin yläpuolelleni ja alkoi kutittaa minua. ´´Grauuhh,´´ Kalma murahti viettelevään äänensävyyn. Juuri silloin Kalman huoneen ovi pamahti auki. Oven takana seisoivat Awa ja Enary. ´´Ups!´´ Kalma älähti ja veti äkkiä kätensä hameeni alta pois. ´´Vai niin, vai niin, täällä sitä ollaankin jo melko läheisissä tunnelmissa.´´ Enary hymyili ja lähti alakertaan. ´´Maria, jos haluaisit tulla katsomaan niitä vaatteita, niin tulisitko minun huoneeseeni?´´ Awa kysyi ja viittoi minua huoneeseensa. ´´Selvä.´´ sanoin Awalle ja lähdin Kalman huoneesta Awan huoneeseen. Awan huoneessa Awa rupesi sovittamaan minulle vaatteita. Koetin montaa hametta ja mekkoa, mutta mikään Enaryn vaatteista ei tuntunut sopivan. Tunnin sovittelemisen jälkeen tunsin löytäneeni sopivan asun. Se oli musta korsettimekko, joka ulottui polviini saakka ja jonka selässä kulki mustia ja viininpunaisia nauhoja ristiin rastiin. Löysin myös kengät, jotka olivat mustat, korkeavartiset ja korkeakorkoiset. Hameen kansssa löysin viininpunaiset verkkosukkahousut. ´´No puehan ne vaatteet päällesi ja tule sitten alakertaan näyttäytymään´´ sanoi Awa ja lähti alas.

Elämäni kuoleman jälkeen, luku 7.

Puin Awan antaman vaatteet päälleni, kampasin hiukseni ja meikkasin itseni. Nousin ja katsoin itseäni peilistä. ´´Onkohan vaatteeni muiden mielestä hyvät? Entä Kalma? Haluaakohan hän nähdä minua tälläisessä asussa? En tiedä.´´ Lähdin alakertaan. Kun tulin alakertaan, Kalman katse kääntyi minuun. ´´Olet aivan upea! Rakastan sinun asuasi!´´ Kalma huudahti. ´´Kiitos, Kalma, pidän itsekin tästä asusta.´´ sanoin ja istuin Kalman, Amenin ja Magnumin viereen. Amen ja Magnum olivat erehtyneet ottamaan vähän liikaa viinaksia tuloni kunniaksi ja pojat olivat aivan tinassa. Magnum hivutti kätensä kohti minun takalistoani huomaamattani ja puristi todella kovaa. Rääkäisin ja raapaisin kynsilläni Magnumia poskeen. ´´Hei typy, älähän sie revi Magnumia, sehän on sun uusi toveri.´´ Amen sanoi kännissä, hoippui minua kohti, ja kaatui syliini. ´´EISKA! POIS MARIAN PÄÄLTÄ!´´ Kalma karjaisi ja ryntäsi pelastamaan minut. ´´Kalma, auta!´´ pihisin Amenin alla. Amen nousi ja meni Magnumin kanssa nurkkaan laulamaan ´´Suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa.´´ Tuhahdin. ´´Hyi, minä inhoan sitten känniläisiä.´´ sanoin. ´´Minä myös.´´ Enary ja Awa vastasivat kuorossa. ´´Maria, tuutko mun kanssa vähän ajelemaan kylille?´´ Kalma kysyi. ´´Juu, mikäpä siinä.´´ vastasin ja juoksin eteiseen. Pahaksi onnekseni kompastuin Amenin kitaraan, kaaduin ja löin pääni. ´´Maria!´´ Kalma, Enary, Awa, OX ja Kita huusivat. ´´Hän vuotaa verta!´´ Kalma huusi kauhuissaan. ´´Hänet pitää viedä sairaalaan.´´ Enary sanoi.

Hähää, siinäpä teille luettavaa.. kommentteja kiitos.. jatkan jos toivotte niin... kaikki riippuu teistä...
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Postby Poltergeist » Mon May 23, 2011 7:44 pm

Jännää jatkoa tuli, tykkäsin. :D
"I like Kiss but I dislike the new Kiss" "WHAT?! You want a kiss?!" "I mean the Kiss, with Paul Stanley and Gene Simmons..." "You want to make out with Gene Simmons and Paul Stanley?!"
User avatar
Poltergeist
 
Posts: 434
Joined: Mon Jan 28, 2008 10:51 pm

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Tue May 31, 2011 8:10 pm

Elämäni kuoleman jälkeen, luku 8.

´´Mihinkään sairaalaan kultaani viedä, vaan koeta nyt Awa herran tähden parantaa hänet!´´ Kalma panikoi hysteerisenä. ´´Koetin jo, mutta ei verenvuoto millään lakkaa, vaikka loitsin minkä ehdin!´´ Awa tiuskaisi. ´´No koeta sitten vielä uudestaan, haluan, että hän tokenee nyt! ´´ Kalma huusi silmät kyynelissä. ´´Sanoi jo, etten voi tehdä mitään!´´ Awa kiljui. ´´LOPETTAKAA JO, HERRANTÄHDEN! ´´ parkaisi Enary, joka oli polvillaan vieressäni ja koetti tyrehdyttää verenvuotoa. Kalma seisoi kyyneleet silmissään vierelläni ja katsoi, kun makasin lattialla verissäni. ´´Rakastan häntä enemmän kuin koskaan.´´ Kalma ajatteli. ´´Tehdään nyt niin kuin Enary katsoo parhaaksi.´´ Kalma nosti minut varovasti käsivarsilleen ja alkoi kantaa minua ulos. ´´Kalma! Katso! Katso hänen kaulaansa! Siinä on jonkinlainen merkki!´´ Awa huusi ja osoitti kaulaani. ´´Siinä tosiaan on jonkinlainen merkki.. odotas, kun katson..´´ Kalma mutisi ja kumartui katsomaan lähempää. ´´Ei.. ei.. ei..ei..! Awa, se on Kalmagedin merkki! Kalmaged on aiheuttanut tämän rakkaalleni!´´ Kalma huusi ja pudotti minut vahingossa lattialle sammuneen Amenin päälle. ´´Minä tapan Kalmagedin! Se on varma!´´ Kalma älisi ja marssi ulos. ´´Älä mene!´´ Enary huusi Kalman perään. Mutta ei. Kalma oli jo menossa kohti Kalmaged Aikamatkustajan asuinsijoja. Vähän matkan päässä Monster Squadin mökistä Kalma pysähtyi ja kaartoi takaisin mökille. Hänellä oli parempi suunnitelma. Samaan aikaan syrjäisessä metsässä, järven keskellä sijaitsevalla pienellä luodolla olevassa linnassa Kalmaged Aikamatkustaja katseli kristallipallostaan Monster Squadin mökin tapahtumia. ´´Vai että Kalma haluaa tappaa minut? Sepä ei käykään niin helposti kuin hän luulee! Ja näköjään Kalma on valmis tekemään kaikkensa pelastaakseen sen pienen hölmön Mariansa. Niin kauan kuin hänessä on merkkini, hän on riivattu, ja sehän on hyvä! Loitsu alkaa vaikuttamaan vasta kuuden tunnin päästä, ja se kestää niin kauan kun uhri on tapettu tai mielisairaalassa pehmustetussa huoneessa.´´ Kalmaged ajatteli itsekseen. ´´ Natascha! Tule tänne! Minulla on sinulle töitä!´´ Kalmaged huusi. Ei kuulunut mitään. Kalmaged huusi uudestaan. Vasta nyt Kalmagedin eteen alkoi hahmottua erittäin kaunis naispuolinen pimeyden demoni. Naisella oli pitkät mustat hiukset, musta toppi sekä todella lyhyt musta minihame. Jaloissaan hänellä oli mustat verkkosukkahousut ja pitkävartiset nahkasaappaat. Hänen silmänsä olivat valkuaisia myöten kirkkaanpunaiset. ´´Niin, herrani?´´ nainen kysyi pehmeästi istuutuen samalla Kalmagedin syliin. ´´Natascha, sinun on estettävä Kalman ja muiden Monster Squadin asukkaiden yritys tappaa minut. En haluaisi kuolla todellakaan vielä, sillä he ovat tuhonneet jo muilla aikakausilla olleet kopioni. Saat käyttää kaikkia pimeyden taitojasi ja annan sinulle luvan tappaa heidät, jos he eivät luovu aikeestaan´´ Kalmaged sanoi ja siveli Nataschaa. ´´Selvä, herrani. Onko sinulla muita tehtäviä minulle?´´ Natascha kysyi pehmeästi, nousi Kalmagedin syleilystä ja oli lähdössä suorittamaan isäntänsä antamia käskyjä. ´´Itse asiassa on, Natascha.´´ Kalmaged vastasi ja viittasi Nataschaa luokseen. ´´Mitä vielä, Kalmaged?´´ Natascha kysyi. Kalmaged hymyili viekkaasti ja viittasi Nataschaa lähemmäksi. ´´Sinun on tapettava Maria Connor.´´ Kalmaged sanoi.

Elämäni kuoleman jälkeen, luku 9.

´´Tapettava Maria Connor? Se hellyydenkipeä pieni sekundazombieko? Voi että, miten inhoankaan häntä´´ Natascha sanoi ja hänen silmistään paistoi verenhimo. ´´Sitten kun saan hänet kiinni, kidutan häntä kauan, ja sitten kun hän on lopussa, tapan hänet. Tai ehkä usutan hänen ystäviään tappamaan hänet... tai sitten tapan hänet suoraan.´´ Natascha sanoi nautinnollisesti, nuollen samalla mustia huuliaan. ´´No, no, oma kultani´´ Kalmaged sanoi ja nousi valtaistuimeltaan. ´´Mutta ennen kuin menet, minun on sanottava sinulle yksi juttu. Tule tänne.´´ Kalmaged sanoi ja viittoi Nataschaa makuuhuoneeseensa päin. ´´No totta kai minä tulen´´ Natascha hihitteli, taputti käsiään ja siinä samassa hän oli poissa ja yhtä pian hän oli jo makuuhuoneessa istumassa Kalmagedin sängyllä. ´´Oih, kuinka rakastan sinun teleportaatiokykyäsi.. ja rakastan vielä enemmän sinua.´´ Kalmaged hyrisi ja istui Nataschan viereen. ´´Minun teleportaatiokykyni ei ole läheskään yhtä mahtava kuin sinun maagiset kykysi yhteensä.´´ Natascha sanoi ja kietoi käsivartensa Kalmagedin ympärille. ´´Oma rakkaani´´ Kalmaged sanoi ja kaatoi Nataschan sängylleen. Kalmagedin ja Nataschan touhutessa omia juttujaan, Kalmaged Aikamatkustaja unohti katsoa kristallipalloonsa ja siten hän ei tiennyt että ei vain Kalma vaan koko Monster Squadin väki oli tulossa tappamaan Kalmagedin. Awan avulla Monster Squadin asukkaat olivat saaneet tietää, että Kalmagedillä oli uusi palvelijatar, nimittäin seksikäs ja kaunis, mutta läpeensä ilkeä, Kalmaged Aikamatkustajalle uskollinen naispuolinen pimeyden demoni, Natascha. Awa, Enary, Kita, OX, Lordi, Kalma ja Magnum lähestyivät Kitan aluksella kohti Kalmagedin linnaa. Amen oli jäänyt Monster Squadille parantelemaan krapulaansa, mutta Magnum oli selvinnyt krapulasta nopeasti Awan keitettyä hänelle krapulan poistavaa juomaa ja lähtenyt mukaan Kalmagedin lahtausretkelle. Nyt Magnum oksensi OXin päälle matkapahoinvoinnista ja OX tietenkin suuttui. OX ja Magnum olisivat alkaneet tapella kunnes Kita huusi: Magnum ja OX ei tapella, jos te tapella, Kita menettää aluksen hallinta, sitten alus pudota ja sitten me kaikki kuolla!´´ Kita huusi ohjaamosta. ´´Kita on oikeassa. Älkää tapelko.´´ Enary sanoi. Samaan aikaan Monster Squadilla minä aloin heräillä ja ihmettelin miksi minulla on niin kamala olo. Ihmettelin myös missä muut ovat. ´´Kalma! Enary! Missä te olette?´´ huutelin ja marssin yläkertaan. Suuntasin Kalman huonetta kohti. Sieltä kuului ääniä. ´´Vai niin, Kalmaseni, nyt tulee KUUMAT paikat, kun et kertonut missä olet!´´ naureskelin itsekseni ja avasin Kalman huoneen oven. Sängyllä istui joku. Mutta se ei todellakaan ollut Kalma.

Elämäni kuoleman jälkeen, luku 10.

´´Kuka sinä olet?´´ kysyin. Istuja kääntyi minua kohti. ´´Ai minä? Totta kai sinä minut tunnet. Minä olen Natascha, pimeyden valtiatar.´´ nainen vastasi ja venytteli nautinnollisesti. ´´En minä sinua tunne. Miten pääsit sisään ja mitä teet täällä?´´ kysyin uudestaan. ´´Vai että miten? Katsos, sinunlaisesi pieni zombie ei vielä ymmärrä edes tällaisia yksinkertaisia asioita. Katsos, sitten kun kasvat vähän ja sinulle kertyy tietoa lisää tuohon pääkoppaasi, niin ehkä tajuat sitten miten pääsin tänne.´´ Natascha provosoi. ´´No tietenkin lensin tänne, sinun olisi pitänyt tietää se, hölmö.´´ Natascha jatkoi. ´´Vai että hölmö,´´ ajattelin. ´´Tuo nainen ei tiedä mihin hän on tullut, ja kenen kanssa puhuu. Jos minun täytyy puolustaa itseäni niin antaa mennä vaan.´´ ´´Mitä sinä teet täällä?´´ kysyin ärtymystä äänessäni. ´´Etkö tiedä sitäkään? Taidat olla todella tietämätön asioista, Maria.´´ Natascha vastasi ivallisesti. ´´No, tietenkin, tulin... tappamaan sinut!´´ Natascha huusi ja syöksyi minua kohti. Hyppäsin pois Nataschan tieltä hänen heittäessään tulipallon suoraan minua kohti. Tulipallo lensi seinän läpi Amenin huoneeseen. Siihen saakka Amen oli nukkunut sarkofagissaan rauhallista unta toivuttuaan krapulasta, mutta nyt Amen tunsi, että jotain oli tekeillä. Hän avasi sarkofaginsa kannen ja näki kauhukseen, että häntä kohti lentää tulipallo. Amen vetäytyi äkkiä takaisin sarkofagiinsa. Tulipallon mentyä Amen loikkasi sarkofagistaan ulos ja näki minut ja Nataschan taistelemassa Kalman huoneessa. Amen tietenkin tiesi, kuka Natascha oli. ´´Maria! Tule pois sieltä! Tuo nainen on Kalmaged Aikamatkustajan uusi palvelijatar, ja hänen tehtävänsä on tappaa sinut!´´´Amen huusi. Käännyin. En tiennyt että Eiska olisi täällä. Hän voi auttaa minua. ´´Amen! Auta minua!´´ huusin. Juuri silloin Natascha langetti loitsun, joka jähmetti minut paikoilleni. Natascha laskeutui eteeni. ´´Vai niin, nyt taisi tämän tytön elämä loppua.´´ Natascha kuiskasi korvaani ja samalla hän siveli mädäntynyttä ihoani pitkillä, luisevilla sormillaan, joiden päässä olivat terävät ja pitkät, mustiksi lakatut kynnet. Nataschan kosketus tuntui vastenmieliseltä. Tunsin, miten viha kiehui sisälläni. Koetin riuhtoa itseäni irti, mutta se ei onnistunut. ´´Riuhdo vain,pieni tyttö, mutta se ei onnistu.´´ Natascha sanoi. ´´Amen ei auta sinua. Hän ei edes välitä sinusta. Kukaan ei välitä sinusta.´´ Natascha jatkoi. Tunsin saavani jostain lisää voimaa. ´´Ei kyllä sinustakaan välitä kukaan!´´ huusin Nataschalle. ´´Kalmaged käyttää sinua vain hyväkseen, ei hän oikeasti välitä sinusta!´´ karjuin Nataschalle keuhkojeni pohjasta. ´´Nyt menit liian pitkälle, tyttö!´´ Natascha kirkui.´´ Natascha lähestyi minua veitsi kädessään. Tiesin, että minulla ei olisi mahdollisuutta paeta.

Elämäni kuoleman jälkeen, luku 11.

Amen katseli kauhistuneena, kun Natascha lähestyi minua puukko kädessään. Samassa Ameniin tulvahti uskomaton vihan tunne Nataschaa kohtaan ja minua kohtaan mahtava suojeluvietti. Amen otti vauhtia ja ryntäsi hirveästi karjuen Nataschan päälle. Natascha kirkaisi yllättyneenä. Amen heitti Nataschan nurkkaan ja ryntäsi pelastamaan minut. ´´Kiitos Eiska.´´ sanoin Amenille ja suutelin häntä poskelle. Amen lehahti punaiseksi. ´´Eipä kestä.´´ Amen sanoi. Mutta taistelu ei ollut vielä ohi. Natascha ryömi taakseni ja hyökkäsi päälleni. Hän viilsi minua veitsellään. Huusin tuskasta ja kaaduin mahtavalla ryminällä Kalman huoneen lattialle. Natascha kirkui voitonriemuisesti. Hän laskeutui ylleni.. ja siinä samassa Amen hyppäsi takaapäin Nataschan päälle! Amen survaisi kätensä Nataschan selästä läpi. Hän repi Nataschan sydämen irti ja söi sen hänen silmiensä edessä. Silloin minä nousin lattialta ja ryntäsin tekemään Nataschasta lopun. Natascha kirkui viimeisillä voimillaan. Veri pulppusi tummana ja paksuna, kun repäisin Nataschan pään irti. Niin Kalmaged Aikamatkustajan palvelijatar Natascha oli kuollut. ´´Huh, huh, mikä taistelu.´´ Amen tokaisi. ´´Niin juuri, ja sinä pelastit minut. Olen ikuisesti kiitollinen siitä.´´ sanoin Amenille. ´´Eiköhän kanneta tuo raato pois Kalman huoneesta ja säästetään se Kitalle, kun muut tulevat takaisin.´´ Amen ehdotti ja yhdessä Amenin kanssa kannoimme tunnistamattomaksi silvotun Nataschan alakertaan, suureen pakastealtaaseen. ´´Luulenpa myös, että meidän täytyy siivota vähän paikkoja. Kalma ei todellakaan tykkää, kun hänen huoneensa on aivan veressä.´´ tuumasin Amenille. ´´Ehkä niin, mutta senhän voi tehdä myöhemminkin...´´ Amen vastasi. ´´Mitäs se Eiska meinaa?´´ kiusoittelin muumiota. ´´En mitään.. vai mitä sinä meinaat?´´ Amen virnisti minulle. ´´Vai niin, vai haluaa Amen..´´ nauroin katketakseni Amenille. ´´No selvä, jos kerran haluat. Toivottavasti Kalma ei sitten saa selville tätä.´´ sanoin Amenille ja antauduin hänen vietäväkseen. Amen nosti minut käsivarsilleen, kantoi olohuoneeseen ja laski sohvalle. Otimme hiukan viinaksia. Alkoholi alkoi nousta minulle päähän. Siirryin Amenin viereen ja painauduin tiukasti häntä vasten. Amen suuteli minua. Vastasin hänen suudelmaansa.
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Tue Jun 28, 2011 4:25 pm

No niin... laitan nyt tänne kirjoittamani loput osta, jonka jälkeen alkaa uusi tarina.. kerron sitten sen taruinan alussa millainen se on...


Elämäni kuoleman jälkeen, luku 12.

Samaan aikaan muut Monster Squadin asukkaat olivat tulossa takaisin epäonnistuneelta Kalmagedin lahtausreissulta. Kalmaged Aikamatkustaja oli jälleen kerran päässyt karkuun. ´´Voi helevetin helevetti!´´ Lordi manasi. ´´Samat sanat´´ sanoi OX. Awa ja Enary sentään olivat saaneet haavoitettua Kalmagediä jonkin verran, mutta haavat eivät olleet tappaneet häntä. Kalma istui yksinään Kitan aluksen takapäässä ja mietti asioita. Hän mietti Mariaa ja heidän suhdettaan, ja vasta äsken hänen mieleensä tupsahti ajatus lapsesta. Niin juuri, lastahan Kalma oli halunnut jo pitkän aikaa, mutta hänellä ei ollut ketään, jonka kanssa hän voisi haaveensa toteuttaa. Kalmahan oli seurustellut Enaryn kanssa, mutta Enary ei ollut halunnut lasta. Kalman ajatukset keskeytti Kitan hihkaisu: ´´Kohta me olla perillä, me olla nyt Helsingin keskustassa!´´ ´´Laita nyt helevetti soikoon näkymättömyysmuuri aluksen ympärille, tollo!´´ Lordi huusi Kitalle. ´´En halua, että meidän aluksemme olisi heti jonkun v***n Seiskan etusivulla!´´ Lordi jatkoi. ´´Joo, joo, Kita laittaa.. noin! Nyt kukaan ei voi nähdä meitä.´´ Kita sanoi. ´´Mitäköhän Maria puuhailee mökillä?´´ Magnum tuli kysymään Kalmalta. ´´Ai niin, Maria! Hän jäi Amenin kanssa Monster Squadille. ´´ Vai että oikein Amenin kanssa? Mitäköhän Eiska ajattelee? Hänhän on tunnetusti oikea naistenmies ja taatusti... krhmmm.. Marian kanssa.´´ OX sekaantui keskusteluun ja virnisti Kalmalle. ´´Minun Mariani ei pettäisi minua ikinä!´´ Kalma tulistui veljelleen. ´´Vai ei? Kuinkas kävi sen Bethanyn kanssa? Hänhän meni myös Amenin kanssa vähän...sluuurrps ja krrhhmm.. joten et voi olla varma, etteikö Mariakin pettäisi sinua Amenin kanssa!´´ OX sanoi. ´´Nyt lopetatte! On ymmärrettävää, että Kalmalla on huolia rakkaansa suhteen, mutta ei teidän tarvitse väitellä siitä niin suureen ääneen, että kaikki kuulevat!´´ Enary sanoi tuikeasti. ´´Olkaa nyt edes loppumatka hiljaa.´´ Enary jatkoi ja kääntyi juttelemaan Awan kanssa. Samaan aikaan Monster Squadin mökillä minä ja Amen jatkoimme kuherteluamme. Amen ja minä istuimme vierekkäin sohvalla, takertuneina toisiimme ja kumpikin yhtäaikaa häpeissään sekä innoissaan. Mutta kumpikin täynnä kiihkoa. ´´Toivottavasti Kalma ei saa minua tästä kiinni´´ sanoin Amenille. ´´En usko että he saavat meitä kiinni, hehän ovat Kalmaged Aikamatkustajan linnalla.´´ ´´Hyvä on sitten, suuri ja mahtava Amen-Ra!´´ kikatin ja painoin pääni Amenin syliin. ´´Hei, Maria, voisitsä tanssia mulle jotain?´´ Amen kysyi yhtäkkiä. ´´Miksi?´´ kysäisin Amenilta. ´´Mä haluun nähä sun tanssivan ja haluun ihailla sun sulavia liikkeitäs.´´ Amen vastasi. ´´Jaa, jaa.. en osaa muuta kuin sylitanssia.. ja se taitaa olla liian rivoa.. ´´ emmin. ´´Tanssi nyt vaan sitten sitä!´´ Amen innostui. ´´Ei, se on liian rivoa!´´ kikatin ja kiedoin käteni Amenin kaulaan. ´´Ei se oo rivoa, mä näytän sulle mikä on rivoa! ´´ Amen huudahti ja kaatoi minut sohvalle. Kiljuin silkasta riemusta. Aloin avata Amenin vyötä. Amen alkoi ottaa minulta mekkoani pois. Juuri silloin ulko-ovi paukahti auki. Säikähdimme aivan valtavasti. Muut olivat tulleet takaisin. Kalma huuteli minua vähän aikaa ja marssi sitten yläkertaan nukkumaan rankan ajojahdin jälkeen. Awa ja Enary lähtivät Helsingin keskustaan shoppailemaan naamioituneina tavallisiksi ihmisiksi. He näet osasivat muuttaa tahdonvoimalla ulkomuotoaan. Kita, OX, Lordi ja Magnum olivat lähteneet myös keskustaan. Sillä välin olimme Amenin kanssa jo vauhdissa. Hyväilin Amenia käsilläni, ja kuljetin käsiäni Amenin rintakehän päällä, jatkaen aina vain alemmas ja alemmas.. Huomasin, kuinka Amen alkoi selvästi kuumeta. Hänen hengityksensä kiihtyi. Hänen kasvonsa muuttuivat punaisiksi. ´´Maria, siirrytään huoneeseeni.. tiedän, että osaat teleportata itsesi huoneeseeni.. tee se.´´ ´´Kyllä..´´ sanoin ja taputin käsiäni ja siinä samassa olimme Amenin huoneessa. Korjasin nopeasti loitsuillani Amenin huoneen seinässä olevat reiät, jotka Kalmaged Aikamatkustajan palvelijatar Natascha oli tehnyt. Siivosin myös loitsulla Kalman huoneen. Siirryin sitten takaisin Amenin luokse. ´´Tanssi nyt minulle...´´ Amen pyysi ja tutkaili minua vaaleansinisillä silmillään. ´´Selvä on sitten.. ´´ sanoin ja aloitin huiman tanssin. Nautin siitä, kuinka Amen katseli jokaista yksityiskohtaani ja kuinka hänen silmistään kuvastui kiihkeys ja palava rakkaus minua kohtaan. Amen ponkaisi ylös sohvaltaan ja nappasi minut syliinsä. Amen kantoi minut sohvalleen ja asettui viereeni. ´´Maria. Et tiedäkään, kuinka minä rakastan sinua.´´ Amen kuiskasi minulle, hyväillen samalla minua. ´´Minäkin rakastan sinua.´´ vastasin. Oikaisin itseni sohvalle. ´´Haluan suudella sinun kuumaa vartaloasi, saanko, oma rakkaani?´´ Amen kysyi. ´´No, no, Eiskaseni.. antaa mennä vaan!´´ sanoin muumiolle.

Elämäni kuoleman jälkeen, luku 13.

Amen alkoi hyväillä minua. Tunsin, kuinka aloin itsekin kuumeta viinan vaikutuksesta. Hengitykseni kiihtyi. Amen huomasi sen ja alkoi hyväillä minua entistä enemmän. Amenin kädet löysivät tiensä rinnoilleni ja tunsin, kuinka Amenin vahvat kädet puristivat niitä. Äännähdin nautinnosta. ´´Amen.. aahh.. kuinka saatat..´´ voihkin Amenin otteessa. ´´Jaaha, jaaha, haluatko että siirryn muihin otteisiin?´´ Amen virnisti minulle. Tunsin, kuinka humala alkoi haihtua. Ponkaisin pystyyn. ´´Amen. En voi tehdä tällaista kanssasi.´´ sanoin ja purin mustia huuliani. ´´Minä rakastan Kalmaa. Olen pahoillani.´´ sanoin ja aloin pukea päälleni. ´´Maria.. älä viitti.. tuu tänne..´´ Amen pyysi. ´´Amen, olen todella pahoillani, mutta se ei käy. Minä todella rakastan Kalmaa. Olen pahoillani, Amen. Minä todella olen.´´ sanoin ja puin loputkin vaatteet päälleni ja livahdin käytävään. Käytävän puolivälissä aloin miettiä. Miksi minun piti mennä juomaan ne Amenin tarjoamat viinakset? Miten saatoin mennä Amenin kanssa ''sillä lailla''? Minä todella toivon, että Amen ei muistuttele minua tuostä yöstä. Kävelin Kalman huoneen ovelle. Koputin. Kuulin, kuinka askeleet lähestyivät. Ovi avautui. ´´Maria! Et arvaakaan kuinka huolissani olen ollut sinusta!´´ Kalma huudahti ja syöksyi halaamaan minua. ´´Minullakin on ollut sinua ikävä.´´ vastasin Kalmalle. Siinä samassa lyyhistyin lattialle. Aloin täristä holtittomasti. Sitten jokin voima nosti minut ilmaan. Nousin viehkosti kädet levällään, silmät kiinni ja hiukset hulmuten ilmaan. Silmäni rävähtivät auki. Ja aloin kirkua. ´´Maria! Mikä sinua vaivaa?´´ Kalma huusi. En voinut vastata. Suustani kuului pelkää kirkunaa. Juuri silloin ulko-ovi kävi ja Awa ja Enary juoksivat yläkertaan. ´´Mitä täällä tapahtuu?´´ Enary kysyi. ´´Auttakaa Mariaa, hänet on riivattu ja nyt hän killuu tuolla katossa!´´ Kalma huusi hätääntyneenä. Kalma, Awa ja Enary tarttuivat jalkoihini ja alkoivat repiä minua alas. Putosin rymähtäen lattialle. Jäin makaamaan liikkumattomana kasvot alaspäin. ´´Mitä hänelle kävi?´´ Kalma kyseli. Awa nosti minut ylös. Siinä samassa aloin liikkua. Käänsin kasvoni kohti Kalmaa. Kalma huomasi kasvoni ja järkyttyi. Silmäni olivat verenpunaiset!

Elämäni kuoleman jälkeen, luku 14.

´´Maria? Mitä sinulle on käynyt?´´ Kalma kyseli. ´´Kalmaged.. missä olet.. Kalmaged Aikamatkustaja.. tottelen sinua..´´ mumisin ja aloin leijua kohti ulko-ovea. ´´Miksi hän hokee Kalmagedin nimeä? Estäkää häntä!´´ Kalma huusi. Amen, Kita, Magnum ja OX juoksivat kohti avointa ovea. He juoksivat yhtaikaa sulkemaan ovea, mutta he törmäsivät toisiinsa ja ja kaatuivat lattialle. ´´Perkele!´´ Pojat huusivat yhtaikaa tömähtäessään lattialle. Leijuin ulos. Kohosin yhä korkeammalle. Vauhtini kiihtyi. Yhtäkkiä huomasin olevani järven rannalla, syrjäisessä metsässä. Järven keskellä oli pieni luoto. Ja luodon keskellä kohosi mahtavana ja tummana kartano. En tietenkään tiennyt kenen se oli. Mietin, kuinka pääsisin tuolle luodolle. Silloin näin mustiin pukeutuneen kookkaan hahmon järven rannalla kumartuneena veneen ääreen. Hahmo käännähti. Näin kyllä, että se oli valkyyria, ja näytti hyvin paljon Enarylta, mutta..? ´´Ei Enary täällä voi olla. Vai voiko? ´´ ajattelin ja päätin kysyä tuolta valkyyrialta että kuka hän on. ´´Kuka sinä olet?´´ kysyin. Valkyyria ei sanonut mitään, tuijotti vain. ´´Kuka olet?´´ korotin vähän ääntäni. Valkyyria vain seisoi ja tuijotti. ´´Kenen linnoitus tuo on?´´ kysyin. ´´Se on Kalmagedin.´´ valkyyria vastasi hiljaa ja kääntyi lähteäkseen. ´´Kuka on Kalmaged?´´ ´´Sinun pitäisi tietää se kun olet tänne asti tullut.´´ valkyyria kuiskasi ja siinä samassa hän oli ottanut miekkansa esiin ja lävistänyt itsensä sillä. ´´EEEEIIII!´´ huusin ja ryntäsin valkyyrian vierelle. Tumma veri pulppusi valkyyrian sydämen kohdalta. Siinä samassa outo tunne valtasi minut jälleen. Se outo voima pani minut kyyristymään ja juomaan valkyyrian verta. Join ahnaasti. Sitten nousin taas ilmaan ja leijuin järven yli, pienen luodon rantaan. Voima katosi taas ja putosin järven rantaan. Oksetti. Oksensin kuihtuneeseen ruusupensaaseen. Oksensin rajusti ja huomasin että siinä mukana oli myös verta. Pyörryin taas. Samaan aikaan Kalma käveli murheellisena Monster Squadin takapihalla. Kalma pysähtyi vanhan kivikaivon viereen, joka oli ollut pihalla jo kauan aikaa. Kalma nojasi kaivoon. Yhtäkkiä hän kuuli kaivosta ääniä. ´´Mikä helvetti se oli?´´ Kalma ihmetteli ja kurkisti kaivoon pidellen silinteristään tiukasti kiinni. Kaivossa näkyi liikettä. Ensin tulivat näkyviin laihat, kalpeat ja ruhjeilla olevat zombien kädet. Sitten tulivat esiin mustat, pitkät hiukset. Kaivosta nousi paljasjalkainen, noin 20 vuotias neitokainen, joka oli pukeutunut madäntyneeseen ja märkään valkoiseen mekkoon. Kalma perääntyi. ´´Kuka vittu.... SAMARA-SERKKU!´´ Kalma huudahti. ´´Näin on´´ kaivosta noussut naispuolinen zombie vastasi. ´´Kukapa muukaan olisin?´´ Samara jatkoi. ´´No.. en olekaan nähnyt sua pitkään aikaan, mitä kuuluu?´´ ´´Sitä samaa, sitä samaa´´ Samara sanoi. ´´Kuka muuten viimeksi katsoi sen videon?´´ Samara töksäytti. ´´Minkä videon?´´ Kalma kysyi. ´´No sen mun kirotun videon, urpo.´´ Samara nauroi ja tökkäisi Kalmaa nenään. ´´Ai! Sä et siis vieläkään ole päässyt tosta tavasta eroon.´´ Kalma naurahti ja rutisti Samaraa oikein kunnolla. Kalma oli iloinen, koska ei ollut nähnyt serkkuaan pitkään aikaan. ´´No niin, päästä irti, mun pitää löytää se, joka katsoi mun videon.´´ Samara sanoi ja lähti sisälle päin. ´´Hei, ei sieltä enää mennä sisälle!´´ Kalma huusi. Samara oli näet menossa toiselta puolelta taloa sisälle. ´´Etuovi on täällä näin.´´ Kalma sanoi ja avasi oven. Samara marssi sisään ja katseli ympärilleen. ´´Vai niin, täälläkö mun serkkuni majailee, tälläsessä pienessä luukussa? Ihan yksinkö asut?´´ Samara totesi huvittuneena ja istui sohvalle. ´´Kukas asustaa likaisessa pienessä pihakaivossa? En tietenkään asu yksin, on mulla täällä kavereitakin, etsä muista?´´ Kalma nauroi. Samara ei suuttunut, koska hän tiesi, että Kalmalla on tapana kiusoitella sukulaisiaan. ´´KITA HALUTA RUOKAA NYT HETI PAIKALLA!´´ kuului vihainen huuto yläkerrasta. ´´Kukas tuo oli?´´ Samara kysyi. ´´Kita se vaan oli. Sillä on taas näköjään nälkä. Mokoma syöppö. Kerran se söi mun sängystä jalan poikki ja se sänky tietenkin romahti kasaan. Kita ei takuulla unohda sitä selkäsaunaa, jonka se multa sai.´´ Kalma sanoi. ´´Joo, minä haen sinulle ruokaa, odota hetki.´´ kuului naisen ääni yläkerrasta. Joku tuli rappusia alas. Se oli Enary. Siinä samassa kun Enary ehti portaiden alapäähän, hän jähmettyi huomattuaan Samaran.´´Samara, minun sisarentyttäreni?´´ Enary kysyi hiljaa. Samarakin oli jähmettynyt paikoilleen. ´´Enary-täti?´´ Samara kuiskasi.

Elämäni kuoleman jälkeen, luku 15.

´´Samara?, Oletko se todella sinä?´´ Enary kuiskasi. ´´Luulin, että sisareni hukutti sinut kaivoon.´´ ´´Niin hukuttikin, mutta joku herätti minut taas henkiin. Se oli joku mies. Niin. Hänen nimensä taisi olla joku Kalmaged..´´ Samara vastasi. ´´Missä Anna nyt on?´´ Enary töksäytti. ´´Hän tappoi itsensä. Kalmaged Aikamatkustaja kertoi minulle.´´ Samara vastasi. ´´Miksi?´´ Enary kysyi, istuutuen Samaran viereen. ´´Kun vielä elin, Anna väitti, että minä satutan häntä. Aiheutan muka kamalia näkyjä, hallusinaatioita.´´ Samara vastasi hiljaa. ´´Isäni vei minut saaren ainoan lääkärin luokse, ja tämä typerys lähetti minut sekä Annan mielisairaalaan.´´ Samara vastasi, katsoen Enaryyn. Samaran silmät olivat kyyneliä täynnä. Hänen lapsuutensa kauheiden asioiden muistelu ei tuntunut ollenkaan helpolta, ei edes kuoleman jälkeenkään. ´´Voi Samara-kulta.. älä itke.´´ Enary sanoi lempeästi huomattuaan, että Samara itki. Samara itki, itki niin rajusti, että hänen silmänsä alkoivat tihkua verta. ´´Samara. Voisitko kertoa, missä mielisairaalassa olit? Voisimme...hmmm.. käydä.. öööh.. jututtamassa niitä lääkäreitä.´´ keskusteluun puuttunut Kalma sanoi virnistäen Samaralle. ´´Voi Kalma.. mutta, entä jos he luulevat sinua naamioituneeksi hulluksi? He ottavat sinut takuulla tutkimuksiin, ja selvittävät henkilöllisyytesi! En halua menettää sinua!´´ Samara huudahti ja käveli Kalman luokse. ´´Sana vaan niin lähdetään.´´ Kalma sanoi ja katseli Samaran pikimustia silmiä. ´´Mutta... tai siis joo! Haluan kostaa niille pölvästeille, jotka lukitsivat minut sinne!´´ Samara sanoi ja halasi Kalmaa. ´´Lupaan, että ennen päivän loppua olemme tehneet selvää jälkeä niistä. ´´Kalma sanoi ja halasi Samaraa oikein pitkään. Juuri silloin ovi pamahti auki. Seisoin oven takana verissäni, naarmuilla ja hullunkiilto silmissäni. Horjuin sisälle. Verta valui lammikoittain jäljessäni, kun horjuin sisälle. ´´Kalma-a-a-a..Ku-u-uka tuo-o-o onnhh?´´ narisin ja horjahtelin kohti Kalmaa. ´´Maria? Mitä sinulle on tapahtunut?´´ Enary kysyi huolestuneesti ja käveli minua kohti varovasti. ´´Ena-ry-y-yh? Ooo-letko se siin-ääh?´´ korisin ja hoipuin kohti Enarya. Metrin päästä Enarystä outo voima valtasi minut jälleen ja puhuin kylmällä äänellä: ´´Ei, minun nimeni ei ole enää Maria Nora Samantha Connor. Minun nimeni on nykyään Sadako Aikamatkustaja. Menin johtajani Kalmaged Aikamatkustajan kanssa naimisiin.´´ ´´Mitä?´´ Enary kysyi järkyttyneenä. ´´Maria, sinä et ole oma itsesi.´´ ´´Minä olen.´´ sanoin, outo voima katosi ja kaaduin lattialle. Enary ryntäsi tunnustelemaan pulssiani. Kohta Enary nousi lattialta ja sanoi hiljaa: ´´Kalma, Maria on kuollut. Hän on nyt lopullisesti poissa.´´
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Tue Jun 28, 2011 4:29 pm

No niin hyvät ihmiset.... nyt aloitan uuden tarinan tänne, joka on lajiltaan femslash. Päähenkilöinä ovat AWa ja Enary.

VAROITUS! TÄMÄ TARINA TULEE PITÄMÄÄN SISÄLLÄÄN RIVOUKSIA. YRITÄIN PITÄÄ TEXTIN N. K-15 RAJOISSA..:D




Istun sängylläni ja odotan. Tiedän että hän on tulossa. Huokaisen kärsimättömästi ja menen syntetisaattorini luokse ja olen juuri alkamassa soittaa sillä, kunnes kuulen koputuksen oveltani. Menen avaamaan. Bändimme entinen kosketinsoittaja on oven takana ja hymyilee. Päästän hänet sisään. Hän halaa minua. Tunnen kuinka hänen kätensä, vahvat, mutta silti niin hellät, sivelevät minun kylkiäni. Hän vie kätensä selkääni. Hänen kätensä luisuvat yhä alemmas ja alemmas.. kunnes pysäytän hänen kätensä. Katson häntä silmiin, noihin kirkkaisiin silmiin, jotka ovat kuin kaksi kirkasta safiiria. Nostan käteni ja silitän hänen poskeaan. Tunnen, kuinka sisälläni värähtelee ja lopulta suutelen tuota kuvankaunista valkyyriaa. Hän vastaa suudelmaani. Irtaudumme hetkeksi toisistamme ja istumme sängylleni. Tuo kuvankaunis valkyyria kietoo käsivartensa ympärilleni. Teen samoin. Hänen kätensä liukuvat selkääni, ja avaavat vanha hääpukuni vetoketjun. Huokaisen. Leikittelen valkyyrian hiuksilla, ennen kuin painan huuleni hänen huuliaan vasten. Hänen huulensa tuntuvat pehmeiltä kuin tuore aprikoosi. Hänen hiuksensa valuvat sormieni läpi. Tunnen valkyyrian kielen omaa kieltäni vasten ja värähdän. Alan avata valkyyrian korsettia. Saan sen auki ja otan sen varovasti pois rakkaani päältä. ´´Awa kulta...´´ valkyyria huokaisee ja ottaa mekkoni yläosan pois päältäni. Käyn makaamaan selälleni sängylleni. Annan valkyyrian ottaa mekkoni kokonaan pois ja hänen kätensä tuntuvat niin pehmeiltä ihollani. Annan hänen jatkaa vieläkin alemmas.. Valkyyria kyyristyy, kumartuu. Näen hänen pitkien, vaaleiden hiuksien vilahtavan, kun hän kumartuu päälleni. Hänen huulensa ovat tuuman päässä rinnoistani. Kun valkyyrian kieli lipaisee niitä, tunnen voimakkaan värähdyksen sisälläni. Koetan pidätellä kyyneleitä, muttan ne vain tulevat. Itken. ´´Voi Enary-kulta! Olet niin kaunis kaikkialta!´´ saan sanottua kyynelten lomasta.´´Niin olet sinäkin, Awa-rakas.´´ Enary kuiskaa ja ujuttaa kätensä sivelemään alapäätäni. Tunnen, kuinka Enaryn kynnet raottavat huuliani ja sivelevät niiden sisäpintaa. Inahdan. Tunnen, kuinka valkyyrian kieli liikkuu pitkin hoikkaa vartaloani, yhä alaspäin, kohti määränpäätään. Kun hänen kielensä tavoittaa määränpään, tunnen kuinka muutun kiihottuneeksi, puutarhani kostuu valkyyrian tehdessä ahkerasti töitä siellä missä kunnon rakastajattaren kuuluukin. Tunnen, kuinka tulen reisilleni, ja Enary kiltisti nuolee tuotokseni. Huokaisen nautinnosta. Sitten näen, kuinka Enary siirtyy hetkeksi päältäni, ja kävelee pöytälaatikolleni. Hän ottaa sieltä kumisen L:n muotoisen esineen. Enary kävelee minua kohti doubleboing kädessään. Tunnen kuinka Enary työntää sen sisälleni. Huuleni muodostavat täydellisen ympyrän. Nojaan Enaryyn, ja soperran täysin käsittämättömiä sanoja rakkaani kaulaan. Otan kumisen falloksen ja ujutan sitä raukein vedoin sisälleni. Sitten otan kunnon otteen ja työnnän niin pitkälle kuin fallos ikinä ulottuu. Tulemme Enaryn kanssa yhtaikaa, molemmat nautinnosta huutaen. Silloin ovelleni koputetaan. ´´Awa! Enary! Oletteko siellä?´´ kysyjät ovat bändimme kitaristi ja entinen basisti. ´´Odota, kultaseni.´´ sanon Enarylle. Nousen, kiedon pyyhkeen päälleni ja menen avaamaan. ´´Eiska, mitä sinä täällä teet?! Haluan olla yksin, mene pois!´´ tiuskaisen muumiolle. ´´Miks.. mä olisin vaan..´´ Amen yrittää, mutta karjaisen: ´´painu tiehesi, senkin homeinen rättiläjä!´´ Amenin silmät kostuvat, ja hän luikkii lannevaate heiluen tiehensä. Enary ilmestyy taakseni pyyhe päällä. Menen Enaryn vierelle, otan hänen pyyhkeensä pois ovella seisovan Kalman silmien edessä, ja suutelen Enaryn muhkeita rintoja. Ennen kuin Kalma ehtii sanoa yhtään mitään, murahdan: Sinä, Kalmisto.. grauuuhh.. tule sisään..´´ hyrisen basistiparalle, jolla ei ole aavistustakaan mitä hän joutuu kokemaan.
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby Monsterimies » Thu Jun 30, 2011 8:51 pm

Hyvin oli mielestäni kirjoitettu molemmat tarinat. Kirjoitusvirheitä en kauheasti huomannut, ja vaihteeksi vähän erilaisia Lordi-tarinoita! Jatka samaan malliin vain.
Raise Hell in Heaven! Raise Hell in Heaven!
I'm who I am and this is what I do
Raise Hell in Heaven! Raise Hell in Heaven!
In the end you know that I won't lose
User avatar
Monsterimies
 
Posts: 510
Joined: Thu Sep 20, 2007 5:46 pm
Location: Kolmen jiin Kajjjaani

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby Nennuli » Fri Jul 01, 2011 7:53 am

Nph toi oli kyl rumasti sanottu sorry. Mutta tuli kylmätväreet pitkin selkää kun Kalma ja se likka oli niin rakastuneita :D :roll:
Kalma ja Ox RULES ^-^
User avatar
Nennuli
 
Posts: 258
Joined: Fri Jun 24, 2011 9:31 am

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby Nennuli » Fri Jul 01, 2011 7:58 am

Hei voinko piirtää kuvan aiheesta :?: :D
Kalma ja Ox RULES ^-^
User avatar
Nennuli
 
Posts: 258
Joined: Fri Jun 24, 2011 9:31 am

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Mon Jul 04, 2011 4:54 pm

Juu... kiitos lukijoilleni:) Joo... piirrustukset, kommentit ja muut sellaiset ovat lämpimästi tervetulleita:) Ai niin... täällä saa sanoa mielipiteensä suoraan jos haluaa:)))
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Tue Jul 05, 2011 3:57 pm

Ai niin, ja tuo Maria Connorin tarina päättyi tuohon hänen kuolemaansa.. tiedoksi että Maria ja Kalma eivät olleet enää yhdessä siinä vaiheessa.. Mariahan oli mennyt Kalmagedin kanssa ;D Minulla on työn alla jatkoa tuolle Awa+Enary femslashille:D Lupailen että rivoa meininkiä tulossa á la Kalma+Enary+Awa! :D Saattaapa Eiskakin tulla jossain vaiheessa mukaan touhuun :D
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby Nennuli » Tue Jul 05, 2011 8:01 pm

Hei! En ole vielä saanu piirrustuksia valmiiks kun en tiedä miten se juttu tehdään. :roll:
JJuu ja joku ihan kuka vaan tehkää pliis Kalmasta... Ja siinä saa olla...öhöm, :P
Kalma ja Ox RULES ^-^
User avatar
Nennuli
 
Posts: 258
Joined: Fri Jun 24, 2011 9:31 am

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Wed Jul 06, 2011 11:46 am

Hmmm... mitäs tuotoksia Kalmasta saisi olla? :DDD ehdotuksia vaan :D Koetan sitten toteutella niitä :D
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby Nennuli » Thu Jul 07, 2011 8:14 am

Nokun siin yhes kohtaa se työns kätensä sen likan(en muista nimeä)hameen alle siitä vois piirtää kuvan. :P
Kalma ja Ox RULES ^-^
User avatar
Nennuli
 
Posts: 258
Joined: Fri Jun 24, 2011 9:31 am

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Mon Jul 11, 2011 10:27 pm

No voishan sitä koettaa piirrellä xD
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Mon Jul 11, 2011 10:28 pm

Kalma on näköjään todella monen suosikki? :) Hän on kyllä minunkin suosikkini ;D
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby Nennuli » Tue Jul 12, 2011 11:41 am

Huumoria saa jaella... :mrgreen:
Kalma ja Ox RULES ^-^
User avatar
Nennuli
 
Posts: 258
Joined: Fri Jun 24, 2011 9:31 am

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Mon Jul 18, 2011 2:56 pm

No tietenkin saa :D Nyt kyselisin, millaisista tarinoista tykkäätte? :D kirjoittelen sitten :DD
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby Nennuli » Mon Jul 25, 2011 10:07 am

MussoliniX wrote:No tietenkin saa :D Nyt kyselisin, millaisista tarinoista tykkäätte? :D kirjoittelen sitten :DD


Noh...Basisteja kehiin. Itse kirjoittelen koneella jotain että Kalma kävelee ulkona pelkät nahkahousut päällään niin, että sixbacit näkyy naisille... :lol:
Kalma ja Ox RULES ^-^
User avatar
Nennuli
 
Posts: 258
Joined: Fri Jun 24, 2011 9:31 am

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Mon Aug 01, 2011 11:57 am

AWWW! Piirräpäs kuva, niin että miekin nääen sen.... Voi luoja, Kalma on niiiiiin ihana... awww... (kuolaa) No joo, en ole päässy kirjoittamaan pitkään aikaan, olen ollut ulkomailla... mutta tarinaa tulossa pian lisää! ... (kuolaa) hahah!
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Mon Aug 01, 2011 1:12 pm

no niin tässä jatkoa...


Kiskottuani Kalman sisään, minä ja Enary piiritämme hänet. Kalma perääntyy ja kaatuu selälleen sängylleni. Virnistän, ja nojaudun tuon basistin päälle. Näen, kuinka Kalman silmistä loistavat ällistys ja jopa pelko. Alan ottaa Kalman takkia pois. Raskaat ketjut kalahtavat lattiaan, kun nakkaan ne huolettomasti pois Kalman päältä. Enary puolestaan touhuaa Kalman alavartalon kimpussa. Hän ottaa motoristizombien housuja pois. Enary avaa vyön, vetäisee sen irti, ja heittää lattialle. Seuraavaksi Enary hivelee Kalman vatsaa ja jatkaa alemmas. Kun Enary saavuttaa määränpäänsä, hän kumartuu ja ottaa Kalman kikkulin suuhunsa. Enary nuolee sitä kiihtyvässä tahdissa, samalla kun minä otan Kalman paitaa pois. Otan sen pois, ja näen treenatun ylävartalon. Huokaisen ja kuljetan kieltäni Kalman vatsan päällä. Kalma on vaiti ja antaa kaiken tämän tapahtua itselleen. Enary työskentelee yhä Kalman alavartalon kimpussa, ja nostaa vauhtia. Lopulta Enary on saavuttanut nopeimman vaiheen ja Kalma tulee. Hän tulee Enaryn suuhun ja taitavasti Enary nuolee basistin tuotokset. Minäkin tahdon saada osani, joten työnnän Enaryn hellästi pois tieltä, antaen suudelman suoraan Enaryn suulle. Asetun Kalmaa vastapäätä ja viettelevästi alan hivellä Kalmaa joka puolelta. Tunnen, kuinka sisälläni värähtelee intohimo. Hillitsen halujani sen verran, että Kalma laukeaa, en minä. Sehän on tarkoituskin. Vihdoin ja viimein lasti valuu Kalman reisille ja minä nuolen ne pois. Kalma inahtaa ja koettaa nousta, mutta minä työnnän hänet takaisin sängylle, nojautuen hänen päälleen. Sipaisen pitkät, mustat hiukseni kasvoiltani pois ja alan etsiä Kalman heikointa lenkkiä, mutta Kalma onkin varuillaan ja nappaa minusta kiinni, nostaa minut käsivarsilleen ja laskee sängylle niin, että nyt minä olen Kalman alla. Kalma murahtaa: ''Enary, menes lämmittämään sauna. Mä haluan tän jälkeen mennä saunaan rentoutumaan.'' Tottelevaisesti rakkaani kääntyy, pukee päälleen ja lähtee alakertaan. Kuulen, kuinka alaovi paukahtaa auki, ja Kita ulvaisee tuskasta. Näemmä ovi oli taas pamahtanut sen naamalle. En välitä, vaan makaan aloillani Enaryn sängyllä ja katselen Kalmaa. Haluan pois, pois, koska en tunne Kalmaa hyvin. Kalma huomaa yritykseni paeta ja nappaa minusta tukevan otteen ja nostaa sängylle uudestaan. Tällä kertaa hän sitoo käteni sängynpäätyyn. Kalma virnistää. ''Ainakaan nyt et voi paeta minua.'' Kalma nojautuu päälleni ja asettaa kalunsa sinne, minne se kuuluukin. Kalma huokaisee nautinnosta. Hän alkaa liikkua eestaas sisälläni, voihkien ja ääntelehtien, ja nostaa vauhtiaan koko ajan, kunnes ovelta kuulu koputus. Kalma ei välitä, vaan jatkaa touhujaan, kunnes ovi potkaistaan voimalla auki. Oven takana seisoo rakkaani, Enary. Enary valahtaa entistä kalpeammaksi, kun hän näkee Kalman aloittaneen touhunsa. ''Senkin säälimätön retale, sinun ei pitänyt aloittaa ratsastelua ennen kuin minä tulen takaisin!'' Enary sähisee Kalmalle, marssii tuon eteen ja läpsäisee Kalmaa poskeen niin, että siihen jää punainen kämmenenjälki. ''Hyvä on, hyvä on! No, jos rouva En-saanut-osaani haluaisi, että huudamme tänne jonkun muun, niin kyllä se minulle käy!'' Kalma murahtaa ja kohta kuuluu huuto ''AMEN! TÄNNE JA ÄKKIÄ!'' Enary ja minä vilkaisemme toisiamme. Tiedämme, että kohta täällä on Amen, joka osaa todella käsitellä himokkaita monsterinaisia. Amenin kyydit eivät ole jättäneet tähän mennessä ketään naista kylmäksi....
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Tue Aug 02, 2011 1:46 am

Joo.. nyt aloitan kirjoittamaan tarinan kolmatta osaa, mutta nyt teidän ehdoillanne! Saatte päättää millaista touhua siihen tulee! mutta, muistutan: rivoja juttuja kaivataan! Ja yllärinä on se, että saa itsensä mukaan tarinaan jos haluaa! saat keksiä itsellesi nimen ja sovitan sinut sitten siihen tarinaan mukaan! :D lupaan, että meno käy aina vain rivommaksi ja rivommaksi tarinan edetessä! :D
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Re: Jonkinlainen tarinantynkä... by:MussoliniX

Postby MussoliniX » Sat Aug 06, 2011 4:48 pm

Huom: Jos tulee kysyttävää näihin tarinoihin liittyen, niin minut löytää IRC-Galleriasta nimerkillä KayakoAWW. :D Koetan nyt keksiä tuolle slash- tarinalle jatkoa.... heheh, insipraatio puuttuu vaan! Mutta kun inspiraatio iskee, niin tarinaa tulee ja paljon... mutta ottakaa ihmeessä IRCin kautta yhteyttä, jos tulee kysyttävää! T.MussoliniX
User avatar
MussoliniX
 
Posts: 80
Joined: Fri May 13, 2011 5:20 pm

Next

Return to Lordi fanfic


Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 1 guest

cron